Synnytyksen vaihtoehdot...

 

Äiti vedessä:

Lämmin vesi on luonnonmukainen kivunlievityskeino synnytyksen avautuminsvaiheessa ja joskus myös itse synnytyksessä. Suomalaisiin sairaaloihin on hankittu vesialtaita, joita käytetään synnytyksen avautumisvaiheessa. Riskisynnyttäjille ei tääläistä suositella.

Altaassa on helppo liikkua kevyesti ja vaihtaa asentoa, kyykistellä ja venytellä. Vesi rentouttaa, parantaa verenkiertoa ja lievittää kipua. Joskus veden vaikutus on melkein unettava, jolloin äidin on parempi nousta välillä liikkumaan.

Vesi on vastasyntyneelle tuttu ympäristö. Kohdussa lasta suojannut vesi vain muuttuu toiseksi vedeksi, mutta yhtä lämpöiseksi. Vastasyntyneellä toimii veden alla sukellusheijaste, joka estää häntä vetämästä vettä keuhkoihin. Mutta heti kun vastasyntynyt nostetaan ensimmäisen kerran pintaan, hänen keuhkoverenkiertonsa alkaa toimia, hän on ihminen, ei vesieläin.

Kotoinen tapaus:

Esimerkiksi Hollannissa joka kolmas lapsi syntyy kotona, kun taas meillä synnytykset ovat keskittyneet suuriin sairaaloihin. Kotisynnytyksiä on suomessa vuosittain n.10-20.

Suomalaisessa lääkäri- ja kätilökoulutuksessa ei opeteta kotisynnytyksen hoitoa. Kotona voi toki synnyttää, mutta synnyttäjän on itse hankittava apuvoimansa eli lääkäri ja kätilö.

Jos äiti haluaa synnyttää kotona, sairaalaan on tarvittaessa päästävä nopeasti, mieluiten 10-20 minuutissa. Äidin odotusajan on sujuttava kommelluksitta, sillä riskisynnyttäjän on aina turvallisinta synnyttää sairaalassa.

Kun kotisynnytys on tarkkaan harkittu ja valmisteltu, se on yhtä turvallinen kuin synnytys sairaalassa.

ABC-yksiköt (alternative birth care) tarjoavat synnytysapua kodinomaisessa ympäristössä terveille äidille, joilla on odotettavissa normaali synnytys.

Poliklinikkasynnytys:

Lyhytjälkihoitoinen eli poliklinikkasynnytys on tarkoitettu pääasiassa uudelleensynnyttäjille. Polikliinisesti synnyttävä äiti lähtee kotiin 6-12 tunnin kuluttua lapsen syntymästä. Kotonakaan perhe ei jää oman onnensa nojaan, jos yhteistyö synnytyssairaalan ja neuvolan kanssa on tiivisrä.

Poliklinikkasynnytys on kehitetty vaihtoehdoksi kotisynnytyksen ja sairaalasynnytyksen välille. Edellytykset pikaiselle kotiinlähdölle synnytyksen jälkeen ovat normaali raskaus ja synnytys sekä terve lapsi.

Jos lapsi on täysiaikainen (väh. 38 viikkoa) ja normaalipainoinen ja jos myös äiti voi synnytyksen jälkeen hyvin, perhe voi halutessaan juhlia kuopuksen syntymää kotona.

Synnytyksen aikana käytetyt kipulääkkeet eivät ole esteenä äidin ja lapsen varhaiselle kotiinlähdölle. Joissakin sairaaloissa ei käytetä epiduraalipuudutusta jos äiti haluaa poliklinikkasynnytyksen.

Kotiinlähdöstä päätetään sairaalassa jokaisen perheen kohdalla erikseen.

Jos perhe suunnittelee poliklinikkasynnytystä, vanhemmat saavat kotihoito – ja toimintaohjeet sairaalasta tai neuvolasta. Neuvolan terveydenhoitajan olisi hyvä tehdä ensimmäinen kotikäynti jo lapsen syntymäpäivänä tai heti seuraavana. Vanhemmat voivat olla päivittäin yhteydessä myös synnytyssairaalaan.. Kun lapsi on 3-4 päivän ikäinen, hänet tutkitaan synnytyssairaalan poliklinikallas.

Lyhyt jälkihoito sairaalassa vaatii erityistä valmistautumista kotijoukoilta. Äiti ja vauva tarvitsevat ensimmäisinä päivinä ja koko lapsivuodeajan paljon lepoa ja rakkautta.

Tekniikka luonnon apuna:

Suurin osa synnytyksistä sujuu täysin normaalisti , ”säännölisesti” kuten sairaalatermi kuuluu – siis ilman erityisiä toimenpiteitä. Jos synnytykseen liittyy riskejä, niistä tiedetään usein jo etukäteen ja niihin osataan varautua.

Yllätyksiä voi seurata siitä, että supistukset heikkenevät kesken synnytyksen, lapsi on oletettua suurempi tai eri asennossa kun on luultu. Myös äidin sairaus tai sikiön vointi saattavat vaatia synnytyksessä erityisiä toimia.

Perätila;

Yksi edellytys normaalille synnytykselle on, että lapsi on ennen synnytystä asettunut kohtuun pää alaspäin. Täysiaikaisista lapsista 97% on kohdussa pää alaspäin ja muutama prosentti pää ylöspäin eli perätilassa. Tavallisimmin lapsi on synnytyksen alkaessa nuokkuryhdissä eli leuka rintaa vasten.

Yleensä perätila havaitaan hyvissä ajoin neuvolan rutiinitarkastuksissa. Tällöin vauvaa voidaan yrittää kääntää ennen synnytystä hyvään syntymäasentoon eli pää alaspäin. Joskus tälläinen ulkokäännös onnistuu hyvin, joskus taas vauva ei suostu kääntymään. Ja toisinaan hän kiepauttaa itsensä uudelleen perätilaan.

Vaikka vauva pysyisi perätilassa, alatiesynnytys saattaa sujua täysin normaalisti eikä keisarinleikkausta tarvita. Kun supistukset ovat tehokkaita ja synnytys etenee hyvin, lapsen paino on alle 4 kiloa ja äidin lantio on muodoltaa sekä mitoiltaan normaali, perätilasynnytys on mahdollinen ensisynnyttäjillekkin.

Suuri lapsi, kapea lantio:

Lapsen asento kohdussa, suuri koko tai äidin lantion mitat saattavat olla esti alatiesynnytykselle. Arvio synnyttäjän lantion mitoista voidaan tehdä röntkentutkimuksella ennen synnytystä. Jos lantio on selvästi ahdas, päädytään aina keisarinleikkaukseen.

Ennenaikainen synnytys:

Reikusti ennen laskettua aikaa käynnistyvä synnytys vaatii aina tehostettua valvontaa. Esimerkiksi lapsen hapenpuute pystytään toteamaan tehokkaasti KTG-laitteella. Hyvin varhainen ennenaikainen synnytys käynnistyy usein lapsiveden menolla. Mitä varhemmin lapsi syntyy, sitä suurempi riski hänellä on kärsiä erilaisista terveydellisistä ongelmista.

Nopea synnytys:

Kun lapsi syntyy nopeasti muutamalla supistuksella, puhutaan syöksysynnytyksestä. Silloin synnytyksen kokonaiskesto on alle kaksi tuntia. Jos edellinen synnytys on ollu nopea, viimeistä raskauskolmannesta seurataan tavallista tarkemmin.

Pitkittynyt synnytys:

Joskus kohtu väsyy pitkän synnytyksen aikana ja sen toiminta heikkenee. Kun kohtulihas on väsynyt ja supistukset heikkoja,supistustoiminnan avuksi annetaan tavallisesti oksitosiinilääkitys. Lääkityksen vaihtoehtona supistuksia voidaan voimistaa puhkaisemalla sikiökalvot. Myös liikkuminen saattaa antaa supistuksille vauhtia.

Imukuppi- ja pihtisynnytys.

Joskus lapsi joudutaan auttamaan maailmaan imukupin avulla. Imukuppia käytetään ponnistusvaiheessa, jos äidin supistukset ovat heikot tai jos synnytys on saatava etenemään nopeasti lapsen voinnin takia. Lapsen päähän tulee imukuppisynnytyksessä pahkura, joka paranee itsestään synnytyksen jälkeen.

Imukuppisynnytys on vähentänyt pihtien käyttöä. Pihtejä tarvitaan, jos lapsi on saatava syntymään nopeammin kuin imukupilla tai keisarinleikkauksella. Suomessa vain 0,1-0,8 prosentissa synnytyksistä käytetään apuna pihtejä.

Lähde: Kaks'Plus, Suuri Vauvakirja (WSOY)

<< Takaisin

© 2003-2005 www.vauvat.net Tekstien kopionti ilman lupaa ehdottomasti kielletty