Keisarinleikkaus eli Sektio
Keisarinleikkausten osuus kaikista synnytyksistä on meillä noin 14-15%. Sektioiden määrä vaihtelee eri sairaaloissa, mutta se on kuitenkin nousuut vuosien mittaan. Yhtenä syynä on asenteiden muutos. Yleisenä periaatteena on, että synnyttäjän ei tarvitse yrittää vuorokausikaupalla pusertaa lasta alateitse. Äiti passitetaan leikkaussaliin, jos todetaan, ettei synnytys etene.
Alatiesynnytys ei siis ole enää kunnia-asia – lääkäreillekkään. Keisarileikkauksen kokeneet äidit osaavat jo itsekkjin arvostaa itsenään ”oikeina synnyttäjinä”. Nykyään isätkin voivat päästä leikkaussaliin, ja tämä muutos on tehnyt sektiostakin perhetapahtuman.
Suomessa aikaisempi sektio ei merkitse, että siihe päädyttäisiin joka kerralla – paitsi jos synnyttäjän lantio on todettu liian ahtaaksi.
Etukäteen päätetty sektio:
Noin puolet keisarileikkauksista suunnitellaan etukäteen. Syynä voi olla esimerkiksi äidin lantion ahtaus, lapsen poikkeuksellinen asento kohdussa kuten otsatarjonta, perätila tai poikkitila, tai täydellisesti kohdun suun eteen asettunut istukka. Myös äidin potema krooninen sairaus – esimerkiksi sydänvika – voi johtaa sektioon.
Joskus leikkauksen syynä on voimakas synnytyspelko. Suurin osa äideistä jännittää synnytystä. Monet jännittäjät pääsevät kuitenkin tunteensa herraksi keskusteltuaan asiasta esimerkiksi neuvolassa. Joskus synnyttäjää helpottaa jo lupaus, että hän pääsee leikkaukseen, jos alatiesynnytys osoittautuu liian kivuliaaksi.
Riskit äidin kannalta:
Äidin toiveita kuunnellaan, mutta leikkauspäätöksen tekee kuitenkin aina lääkäri. Sektioon liittyy riskejä, kuten kaikkiin leikkauksiin.
Suurimpia riskejä äitien kannalta ovat mahdolliset anestesiaan liittyvät komplikaatiot, tulehdukset, hallitsematon verenvuoto ja veritulppa.
Lääkäri joutuu aina varautumaan yllätyksiin, sillä alatiesynnytysten tapaan myös jokainen sektio on erilainen.
Leikattu äiti toipuu sektiosta hitaammin kuin alatiesynnyttäjä vaivoistaan. Haava invalidisoi. Esimerkiksi imetyksen käynnistyminen saattaa hidastua. Äiti ei ehkä myöskään heti pysty osallistumaan vauvansa hoitoon yhtä toimeliaasti kuin alatiesynnytyksen jälkeen.
Vauvan nopea maailmaantulo:
Alatiesynnytys on yleensä turvallisin ymös lapsen kannalta. Synnytyskanavien kautta pujotteleminen valmistaa vauvaa ottamaan vastaan kohdun ulkopuolisen maailman.
Tilastot kerovat että sektiolla syntyneillä on enemmän ongelmia ruumiinlämmön ja verensokerin kanssa. Jos vauvalla on jo entuudestaan happivelkaa, nopea maailmaantulo on lisärasitus. Elintoimintojen ja hengityksen käynnistyminen voivat olla hitaampia kuin alateitse syntyneillä.
Kohdun supistelut pusertavat vauvan keukoista lapsiveden, mutta sektiovauvoilla sitä saattaa jäädä hengitysteihin ja keuhkoihin. Sen vuoksi ne joudutaan ehkä imemään tyhjiksi heti syntymän jälkeen. Moniin riskeihin voidaan nykyään jo varautua. Vastsyntynyttä hoidetaan lämpöpöydällä, ja usein hänet ”paketoidaan” lämmönhukan estävään folioon.
Lähde: Kaks'Plus, Suuri Vauvakirja (WSOY)
<< Takaisin
© 2003-2005 www.vauvat.net Tekstien kopionti ilman lupaa ehdottomasti kielletty