Keskoslapsi

Keskosten hoito on kehittynyt nopeasti. Tehokas hoito on parantanut etenkin hyvin pienten keskosten mahdollisuutta. Ennen aikojaan syntynyt selviytyy useimmiten varaslähdöstään hyvin ja kasvaa sukkelasti muiden mittaan.

Keskosia syntyy enemmän kuin ennen. Tähän ovat syynä lapsettomuuden hormonihoidot, jotka saavat aikaan tavallista enemmän monisikiöraskauksia. Kaksoset ja kolmoset syntyvät usein ennen laskettua aikaa, osa heistä hyvinkin pieninä keskosina.

Lpasi on keskonen, kun hän painaa alle 2500 g. Myös ennen 37. raskausviikkoa syntynyt luokitellaan keskoseksi. Vastasyntyneen elintoimintojen kypsyys on usein riippuvaisempi raskausviikoista kuin lapsen painosta. Kun raskausviikkoja on koossa 24-27, lapsella on jo hyvät mahdollisuudet selviytyä. Sitä aikaisemminen syntyvän lapsen ennuste on yleensä epävarmempi. Kaikkein pienimmille tehohoito ja hengityskoneet ovat välttämättömiä.

Kypsimmät keskoset, vain muutamaa viikkoa ennen laskettua aikaa syntyneet, tarvitsevat yleensä vain hiukan erikoisseurantaa ja joskus apua hengittämisessä. ”Ison” eli noin 1500-2500 g painavan keskosen hoito ei tavallisesti tuota ongelmia.

Kaikki keskoslapset ovat aluksi sairaalahoidossa. Vanhemmat hoitavat heitä mahdollisimman paljon itse jo sairaalassa.

Vastasyntyneet kuuntelevat ympäristön ääniä ja tuntevat kosketuksen ihollaan, myös kaikkein pienimmät. Mutta keskoslapsen hermosto ei vielä ole kypsä ottamaan vastaan voimakkaita ärsykkeitä, kovia ääniä ja kirkkaita valoja. Siksi keskoset tarvitsevat tehokkaan hoidon rinnalla myös paljon pehmeää hoitoa, hiljaisuutta ja hellyyttä.

Pientä keskoslasta hoidetaan lämpötasapainon vuoksi alussa keskoskaapissa. Niin pian kuin lapsen elintoiminnot kehittyvät, hän pääsee syliin, lähelle sydäntä. Kenguruhoito eli sylihoito äidin tai isän puseron sisällä auttaa keskoslasta sopeutumaan elämään kohdun ulkopuolella.

Vauva pääsee yleensä sairaalasta kotiin vasta sitten, kun hän on kyllin vahva ja terve elämään ilman sairaalahoitoa. Lähes kaikki hyvin pienetkin pyrähtävät normaaliin kasvuun selvittyään alutaipaleen vaikeuksista. Pukkikeskoset seuraavat kehityksessään muita lapsia noin puolen vuoden viiveellä. Tavallisesti keskoslapsi on kirinyt toiset lapset kehityksessä kiinni kahden vuoden ikään mennessä.

Keskoslapsen selviytymistä seurataan kotiinpääsyn jälkeen sairaalan poliklinikalla säännöllisin väliajoin. Pienillä keskosilla saattaa myöhemmällä iällä olla lieviä keskittymisvaikeuksia, ylivilkautta tai kömpelyyttä silmän ja käden yhteistyössä. Keskoslasten pienet ongelmat voidaan kuitenkin hoitaa toimintaterapialla. Noin 30 % keskoslapsista on astman tapaisia keuhko-ongelmia (BDP eli bronkopulmonaalinen dysplasia) kotiinpääsyn jälkeen. BDP-oireet johtuvat hengityskonehoidosta. Useimmiten keuhkot paranevat ajan myötä ja lapsen kasvaessa.

Elämän hätäinen alku saattaa värittää perhe-elämää pitkään. Vanhemmat tarvitsevat tukea, rohkaisua ja apua sekä sairaalassa että kotona. Keskoslapsen vanhemmat saavat tukea sairaalan henkilökunnan lisäksi myös eri puolilla suomea toimivista keskoskerhoista.

Lähde: Kaks'Plus; Suuri Vauvakirja, WSOY

<< Takaisin

© 2003-2005 www.vauvat.net Tekstien kopionti ilman lupaa ehdottomasti kielletty