Pääsivu  |  Odotus |   Synnytys Vauvat Vauvakuvat  |   Keskustelupalsta  |  Chatti  |   Linkit  |   Verkkokauppaan

  
 

 

<< Takaisin

 

minäpä kerron tässä minun synnytyskertomukseni joka oli ikimuistoinen omasta mielestäni =)

Oli 25.3.04 raskausviikkoja oli täynnä 38+3. Heräain yöllä vähän ennen kolmea ja sitten söin ja menin takaisin nukkumaan. (yleensä en syö yöllä) Aamulla sitten heräsin ennen seitsämää outoon tunteeseen mahassa ja päätin lähteä suihkuun,kun ei nukuttanut. Kun sitten tulin suihkusta alkoivat supistuksia tulemaan ja soittelin kyssiin että mitä tehdä, sieltä he kehottelivat kaysomaan tilannetta...

minä sitten ajattelin rueta takaisin sänkyyn pitkälleni avopuolisoni viereen joka oli tullut yövuorosta viiden aikaan.. En minä siinä sängyssä pystynyt olemaan kun supistuksia rupesi tulemaan 3 minuutin välein... minä sitten nousin ylös ja soitin taas kyssiin et nää supistukset tulee jo 3 minuutin välein, sitten sieltä kätilö sanoi että lähtekää ajelemaan tänneppäin. Ei sunulla kiirettä ole kun olet ensi synnyttäjä.

Minä sitten herättelin avopuolisoni että nyt se on menoa sitten, avopuolisoni rupesi laittamaan hiuksia ennen lähtöä.. ja minä tuskailin että vauhti nyt nyt lähdetään..
onneksi avopuolisollani meni muutama minuutti kauemmin,sillä minä vielä menin vessassa käymään ennen lähtöä.
sitten huomasin vessassa ollessani et minulta tulee verta, sitten taas soitin kyssiin et mitäs nyt tehdään?? sieltä sanoivat että tilaappa amppari,kun olet ensisynnyttäjä...

Tilattiin sitten appari ja kylläpä sen tulo kesti (tuntui ikuisuudelta) mutta pian se sitten tuli. Pihassa katsoivat rutiini jutut ja sitten minua rupes ponnistuttamaan tai ponnistutti hiukan ennen kuin amppari edes tuli...hui.. avopuolisoni sanoi hätäisesti et elä vielä synnytä.

Sitten lähdettiin tästä kotoa kohti varkauden ensiapua jossa piti käydä lääkärin ja kätilön tarkastuksessa.  Lääkäri ja kätilö olivat minua vastassasiinä ensiavun käytävällä.
Menimme siihen huoneeseen ja lääkäri rupesi tutkimaan minua ja totesi että kohdunsuu oli 9 cm auki, (lääkäri totesi vaan että oletpa nopea tapaus ensisynnyttäjäksi)

Päädyimme sitten että jään synnyttämään ensiapuun kun paikat oli niin paljon auki ja paikalla oli synnytyslääkäri ja kätilöitäkin oli pari kappaletta. (oli äitipoli päivä)

Minä ekana kysyin lääkäriltä et saanko kivunlievitystä,kun kuulin että synnytys hoidetaan täällä, lupasivat minulle kivun lievitystä,mutta en kuitenkaan kerinnyt sitä saada, piti saada joku kohdunkaulan puudutus, kohdunkaulan reunaa oli hiukan jäljellä.
En sitten kerinnyt saamaan kun kaikessa meni aikaa, ettivät ensiksi yläkerrastapuudutus ainetta (äitipolilta) sitten kun lääkärillä oli ruisku kädessä niin ajattelin että nyt ei tartte tuntea kipua,sitten lääkäri rupesi laittamaan ja sanoi vain että ei tätä enää voi laittaa,sillä kohdunkaula on hävinnyt ja kohta voi rueta ponnistamaan =)

Kohta minä sitten sain luvan ponnistaa. Tunninkohan mulla kesti ponnitusvaihe ja sitten pikkuinen tyttömme oli maailmassa =) 25.3.04 klo 10.31
tyttö oli syntyessään 48 cm ja 2980g

oli kyllä ihana kokemus vaikka kivunlievitystä en saanutkaan,isä oli myös synnytyksessä mukana. Synnytyksen kokonaisaika oli 3 h 5 min.

täällä varkaudessa oli ihana synnyttää,oli aivan ihanat kätilöt ja lääkärit =)

<< Takaisin

© 2003-2005 www.vauvat.net Tekstien kopionti ilman lupaa ehdottomasti kielletty

 

 

 
 
 


Ylläpitäjä: www.vauvat.net © 2003 vauvatar