Synnyttämisestä on myös kevyttä kerrottavaa - minulla kolmen lapsen verran. Kaikki lapseni ovat syntyneet ilman kipulääkkeitä, jokainen toinen toistaan nopeammin. En ole mikään kaikkivoipa luomuäiti, minun kehoni ja minä vain olemme toimineet yhteistyössä kovin mutkattomasti.
Ensimmäinen lapseni (7,5v sitten) syntyi lähes päivälleen laskettuna aikana. Lapsivesi tuli, kun tunnin valvomisen jälkeen oivalsin, että hänhän taitaa haluta tulla tänään maailmaan. Olimme miehen ´kanssa "valveutuneita" - ei kannata heti rynnätä sairaalaan. Lapsivettähän tulee koko ajan lisää; hän laittoi saunan päälle ja kahvia tippumaan. Emme ehtineet saunaan, ja lähdimme. Tulotarkastuksessa kohdunsuu 7cm auki. Supistukset olivat koko ajan kuin hyökyaaltoja, mutta olen aina pitänyt aallon päälle syöksymisestä! Esikoistyttäremme syntyi reilussa viidessä tunnissa siitä kun ensimmäinen supistus herätti minut sängyssäni.
Toinen pippurimme (6v) oli sitä mieltä, että miksi roikkua pää alaspäin, kun voi istua. Hän istui sinnikkästi perätilassaan..... Kauhutarinat kääntämisestä hieman arvelluttivat, mutta 38 viikolla tehty tyttäremme kääntäminen kesti vain kymmenisen minuuttia, eikä sattunut lainkaan. Oleellista on rentous! Kun luottaa itseensä ja lapseensa, nou hätä. Koska tyttäremme edelleen on niinkuin mahassani, hän päätti majailla lämpimässä vedessään 16 päivää yli lasketun ajan. Olin niin kypsä odottaja, että kolmannella yliaikaistarkastuksella päätimme, että kalvot saa puhkaista. Toki siinä vaiheessa kohdunsuuni oli jo 4cm auki ja arvelimme, että tulemme tänne taatusti ensi yönä, joten miksi viivyttää.
Supistukset alkoivat 2h kalvojen puhkaisemisen jälkeen samalla tavalla kuin esikoisenkin kohdalla: heti minuutin välein. Reilussa kahdessa tunnissa, neljän minuutin ponnistuksella 4160g tyttäremme oli maailmassa.
Kolmannen lapsemme (3v) kohdalla alkuaikoina aloin nähdä unia, että synnytän eteisessä, koska emme ehdi sairaalaan. Olinhan jo kahden kanssa puolittanut synnytysaikani: ensimmäinen reilut viisi tuntia, toinen pari tuntia..... kolmas syntyy siis tunnissa tai alle..... Matkaa sairaalaan puoli tuntia.... Suunnitelma oli selvä: jos supistukset alkavat samalla tavalla kuin ennenkin: heti alle minuutin välein, mies lähtee välittömästi hakemaan minua.
Näin kävi: kolmen supistuksen jälkeen soitto, mies kotiin, jona aikana ehdin soittaa, että tulemme tunnin sisällä. Kolmessa vartissa olimme sairaalassa ja kohdunsuu 8cm auki. Jess! Ehdimme. Mies kävi parkkeeraamassa auton ja tuli suoraan synnytyssaliin. 4500g poika syntyi Nollan minuutin ponnistuksella. Synnytyskertomukseen kirjattiin - omasta pyynnöstäni:" äiti huojentunut, että ehti sairaalaan synnyttämään" ;-)
Kaikki synnytykseni ovat olleet hienoja kokemuksia. Olen jännittänyt ja samalla minulla on ollut rento olo: lapsi tulee sitten kun se on valmis, minä valmistaudun mukana. Hyökyaalto supistukset vievät mukanaan ja hyökkään mielelläni! Mieheni on ainut, joka on saanut kipulääkkeitä; hän halusi väkisin kokeilla ilokaasua kolmannen kanssa. Ei suositellut.....
Tosiasia on kuitenkin se, että synnytyksestä kaikki vasta alkaa...
nimim. kolmen koplan pääjehu
<< Takaisin
© 2003-2005 www.vauvat.net Tekstien kopionti ilman lupaa ehdottomasti kielletty