Lähdin sairaalaan tiistaina tarkistuttamaan olisiko joku pielessä koska en tuntenut toisen vauvan liikkeitä ollenkeen. minulle oli tulossa siis kaksoset. Sairaalassa minut laiettiin sydän käyriin ja pissatutkimuksiin. Pissastani löytyi valkuaista ja äänet eivät olleet ihan tavalliset( minulle ei kerrottu tarkenpaan...) joten jouduin osastolle. Raskaus viikkoja oli tuolloin 37+6. keskiviikko aamulla synnytys käynnistettiin oksitosiinilla, koska b-vauvan sydän äänet olivat heikot ja minulla oli alkava raskausmyrkytys. Silloin alkoivat noin 5 minuutin välein tulevat supistukset, jotka eivät olleet kuitenkaan kipeitä. Kun synnytys ei vaan ottanut käynnistyäkseen päätettiin puhkaista kalvot torstaina 9.00. Sitten alkoivat pikkuhiljaa yhä voimakkaammat supistukset. Kalvojen puhkaisun jälkeen oli ihana päästä suihkuun, jossa olin sitten ainakin tunnin. oli jotenkin surullista katsella isoa vatsaa lähes viimeisen kerran ja tuntui oudolta että kohta vauvat olisivat sylissäni. Minut vietiin synnytys saliin klo. 11.00. Melkein heti päästyämme sinne supistukset yltyivät todella kivuliaiksi ja minulle annettiin ilokaasua, joka tuntui tehoavan kuitenkin paremmin isään kuin minuun. Meillä oli aivan ihana nuori kätilö jolla tuntui olevan aikaa ja kiinnostusta jutella kanssani ja pystyin kertomaan paljon mieltäni painavia asioita, mutta vuoro vaihtui kahdelta ja saimme silloinkin todella mukavan kätilön. Supistukset kovenivat koko ajan vaan ja lopulta sain sen paljon puhutun epiduraalin, joka helpotti niin että melkein nukuin seuraavat kaksi tuntia, se auttoikin kovasti, oli auennut sinä aikana ainakin 5 senttiä!!! kello oli jotain viisi. Seuraavat kaksi tuntia meni supistusten kanssa taistellessa ja puhelimeen vastaillessa, sillä tosi moni soitteli että no joko on tullu, jos olisi huomannut olisi Žjättänyt puhelimen pois koko touhusta. Seitsämältä sai sitten ruveta ponnistamaan, vaikkei mitään ponnistuksen tarvetta ollut. Olisi mieli tehnyt mieli jättää ponnistamatta ja vain huutaa ponnistuksen aikana. Ponnistus vaihetta kesti yli tunti. Tuntui ihan mahdottomalta ja kun ajatteli että sitten kun on saanut tämän pois täytyy vielä synnyttää toinen. vähän ennen kaheksaa aloin rukoilla kätilöiltä keisarinleikkausta jota en kuitenkaan saanut ja 20.10 syntyi tyttö, jonka jälkeen maha muuttui aivan toispuolisen näköiseksi ja b-vauva alkoi laskeutua synnytyskanavaan, sitten alkoivat taas supistukset jolloi meinasi usko loppua, mutta sitten saikin alkaa pian ponnistamaan , ihmettelin että mistä ne voimat löytyivät uudelleen taas samaan touhuun, mutta se tulikin sitten jo helpolla ja oli maailmassa 20.32. Jolloin sylissäni oli kaksi maailman kauneinta tyttö vauvaa!!!! minulle ei tehty välilihanleikkausta, joten repesin todella pahasti ja jossai vaiheessa suihkutettiin puuduteainetta, jolle olin tietenkin allerginen ja koko alapääni turposi palloksi.näiden yhdistelmän seurauksena en pystynyt kävelemään neljään päivään muuallekuin vessaan...

<< Takaisin

© 2003-2005 www.vauvat.net Tekstien kopionti ilman lupaa ehdottomasti kielletty