Pikkuprinsessan maailmaantulo Päivää ennen syntymää Esikoiseni laskettuun aikaan oli pari päivää. Olin serkkuni vauvanvahtina aamupäivällä ja matkustin illaksi vanhempieni luokse (vanhalla bussilla sivuteitä räminässä ja tärinässä tunnin verran). Olin isoisän synttäreillä ja kaikki ihailivat muhkeata vatsaani, sanoin vain ettei vauva vielä aikoihin syntyisi, kun ei mitään merkkiäkään sellaisesta ollut. Äidilläni kaikki synnytykset olivat menneet yliaikaisiksi, joten ajattelin saman odottavan minua. Nyt se alkaa! Pääsin nukkumaan noin klo 23, parin tunnin kuluttua heräsin märkyyteen ja päättelin lapsiveden menneen. Kävin unisena kysymässä äidiltä, saanko jatkaa unia. Pitkä odottelu sairaalassa pelotti itse synnytystä enemmän! Äiti antoi luvan, jos vain saisin nukuttua. En kuitenkaan enää saanut unen päästä kiinni, sillä alkoi tuntua tukalalta. Äiti oli lupautunut viemään minut sairaalaan ja tulemaan tukihenkilökseni. En kiirehtinyt lähtöä, mutta koska matkaa vanhempieni luota oli 130 km, lähdimme sitten ajelemaan. Kaupungin valoissa vasta aloin olla kipeä ja pyysin lisäämään vauhtia. Kello oli 4 yöllä. Sairaalassa sain kipupiikin ja pääsin synnytyssaliin, sillä avautuminen oli alkanut. Kun tulin todella kipeäksi, kokeilin ilokaasua ja se auttoi. Yö sujui hyvin, aika meni nopeasti ja naureskelin vain, kun kyseltiin miten menee. Kahdentoista aikaan päivällä kiipesin taas sängylle ja yllätyksekseni kätilö käski alkaa ponnistamaan. yritin estellä, että eihän nyt vielä...Spinaalipuudutus oli laitettu, mutta supistuksiin se ei tehonnut, joten tuskallista oli. Ensimmäinen hymy Ponnistaminen ei ensin onnistunut, ja nauroin!! kipeänä ja turhautuneena, mutta vain 15 minuutin harjoittelun jälkeen pikku tyttäreni putkahti maailmaan 12.21. ja nostettiin rinnalleni, jossa hymyili kauniisti... Painoa 3575g, pituus 49 cm. Vauvan olisluu murtui synnytyksessä ja repesin hieman, mutta vaurioista huolimatta kaikki meni hyvin. Tuore isoäiti rakastui heti ensimmäiseen lapsenlapseensa! Pääsin suihkuun ja kipitin hoitajan perässä osastolle, väsymys ja alapään kipu tulivat vasta illalla kaikesta valvomisesta ja ponnisteluista huolimatta. 11 tunnin urakasta jäi hyvät muistot.

 

<< Takaisin

© 2003-2005 www.vauvat.net Tekstien kopionti ilman lupaa ehdottomasti kielletty