Laskettu aika 22.7.2002 ja odotetusti jo 6 päivää yli.Kamala helle jo kestänyt koko heinäkuun. Supistuksia ollut jo useita päiviä,enkä osannut arvata,että nukkumaan mennessä nämäkään olisivat sen kummempia. Mies oli mennyt nukkumaan jo 22.00 aikoihin ja jäin tv:tä katsomaan. Menin perästä makoilemaan,koska supparit olivat niin mietoja. Nukuin katkonaisesti,koska koko ajan supisteli lievästi. Kahden maissa yöllä alkoi jo tuntua napakammin,joten nousin ylös ja kävelin,olin kyykkyasennossa,sekä nojailin keittiön pöytään toivoen,että VIHDOIN jotain tapahtuisi. Viiden aikaan herätin mieheni(joka kuorsasi autuaasti :) ja sanoin,että nyt voisi olla syytä lähteä sairaalaan,sen verran napakasti supistaa,mutta kipu ei todellakaan ollut verratavisa edellisiin synnytyksiin. Herätimme vanhemmat lapset (10 ja 12 v) ja kerroimme tilanteen ja he jatkoivat uniaan. Jos synnytys pitkittyisi,mummo tulisi heidän seurakseen. Sairaalan oli 10 min matka, parkkipaikka remontissa,joten kävelimme puolisen kilometriä kauniin  kesäisessä aamussa sairaalaan. 3.kerrokseen kavutessani (synn.sali) manailin,että jos ei ole tapahtunut mitään,niin just lähdetään takaisin kotiin. Kappas vaan,kätilö tutki ja 8 cm auki...! eikä olo ollut hassumpi,supistukset eivät olleet vieläkään kovin kivuliaita,no äkkiä saliin ja sovimme,että kalvot voi puhkaista,että pääsee pian ponnistamaan.Ikävä kyllä,lapsivesi oi vihreää,joten kätilö eväsi minulta jakkaran,jossa olisin halunnut ponnistaa. No,ähisin siinä sängyllä,ponnistin n.5 min,pään synnyttyä imettiin hengitystiet ja sitten saimme sitten potran tytön 4315g ja 52 cm rinnalle. Synn. kokonaiskesto oli n 3,5 tuntia. Kolmannella kerralla synnytys oli hieno kokemus siksi,että sain olla kotonan näinkin loppuun saakka,tämä oli myös todella kivutonta. Miten sitten helmikuussa -04,kun synnyttämään onkin 25 min ajomatka...

 

<< Takaisin

© 2003-2005 www.vauvat.net Tekstien kopionti ilman lupaa ehdottomasti kielletty