Imetys

Maito nousee rintoihin

Maitorauhaset alkavat toimia heti synnytyksen jälkeen. Estrogeenit vähenevät jyrkästi, ja aivolisäkkeen etulohko alkaa erittää prolaktiini-hormonia, jolla on tärkeä osa maidontuotannossa.

Äiti saa vauvan rinnoilleen yleensä jo synnytys-salissa, sillä vastasyntyneellä on aktiivinen imemisvaihe ensimmäisten parin tunnin aikana.

Joillakin äideillämaitorauhaset tuottavat jo raskauden kolmannesta kuukaudesta lähtien pieniä määriä ternimaitoa. Ensimmäisinä päivinä synnytyksen jälkeen ternimaito on juuri oikeanlaista ravintoa vastasyntyneelle.

Ternimaitoa erittyy yleensä vain joitakin pisaroita, mutta vastasyntynyt pärjää sillä mainiosti. Se sisältää runsaasti valkuaisaineita, vitamiineja, vasta-aineita sekä ravinnon imeytymistä ja suolen toimintaa vauhdittavia aineita.

Varsinainen maidoneritys alkaa, kun synnytyksestä on kulunut 2-4 päivää. Tämä vaihe voi olla yllättävän tukala: rinnat turpoavat yhtäkkiä. Ne ovat kivikopvat, kipeät ja kuumottavat, mutta maitoa niistä ei välttämättä heru kuin muutama pisara.

Etenkin ensisynnyttäjä voi viettää yhden tai kaksi yötä kiemurrellen, kun hyvää asentoa ei tunnu löytyvän millään. Lievä lämmönnousu – ”maitokuumeeksi” kutsuttu – liittyy usein imetyksen käynnitymiseen.

Kivulias vaihe on ohi parissa päivässä, kun rintojen turvotus laskee ja maito alkaa kunnolla herua. Joskus herumisen vauhdittamiseksi käytetään oksitosiini- hormonivalmistetta.

Kipeää rintaa on hyvä hautoa lämpimällä suihkulla tai kääreillä. Rintaa hierotaan samalla kevyesti.

Rinnan paras tyhjentäjä on vauva, mutta rintaa voi yrittää tyhjentää myös lypsämällä käsin tai rintapumpulla. Täyttä rintaa kannattaa esilypsää, jotta vauva saisi rinnanpäästä paremman otteen.

Imetyksen alussa on omat niksinsä, ja sairaalan kokenutta henkilökuntaa kannattaa käyttää apuna. Oikea imetysote on tärkeä läksy ennen kotiinlähtöä.

Imetys on luonnollinen vaihtoehto.

Imetys on yksi suvunjatkamisen hienouksista: mikä pieni mutta luonnollinen mysteeri, että äiti tuottaa lapselleen maailman parasta lastenruokaa, joka vaihtelee sekä määrältään että laadultaan lapsen kulloistenkin tarpeiden mukaan.

Imetys on paljon muutakin kuin lapsen ruokkimista. Yhtä tärkeitä ”kylkiäisiä” ovat hellyys, ihokontakti, vuorovaikutus ja läheisyys.

Äidin ja vauvan yhteys on ainutlaatuinen symbioosi. Äiti tarvitsee vauvaa oppiakseen herkäksi äidiksi, vauva tarvitsee äitiä pysyäkseen hengissä ja oppiakseen rakastavaksi ihmiseksi. Imetys tukee ja helpottaa tätä vuorovaikutusta, vaikka ei sinänsä ole herkän suhteen edellytys.

Vauva ottaa rinnasta aina sen, mitä tarvitsee. Väsynyt nukahtaa, nälkäinen imee vatsansa täyteen, hermostunut rauhoittuu.

Äidille imetys on onnistuessaan kokemus, joka antaa itseluottamusta ja herkistää kuulemaan vauvan tarpeita.

Monille naisille imetykseen liittyy myös yksi suurimmista äitinä onnistumisen paineista. Useimmat äidit kokevat epäonnistuvansa, jos he eivät jostain syystä onnistu imettämään vauvaansa. Niin upea asia kuin imetys onkin, sen epäonnistumisen ei pitäisi estää ketään nauttimasta äitiydestä.

Imetyksestä on ollut liikkeellä hyvin ristiriitaisia neuvoja, jotka ovat hämmentäneet äitejä ja häirinneet imetyksen sujumista. Onneksi on saatu selvyyttä siihen, miten imetys saa parhaan mahdollisen alun. Seuraavat ohjeet noudattelevat tutkimustietoa ja myötäilevät esiäitiemme vankkaa osaamista. Useimpia imetysongelmia osataan hoitaa.

Imetyksen onnistumisen puolesta kannattaa tehdä töitä, mutta hermoromahduksen arvoinen asia se ei ole. Aina on ollut ja on äitejä, jotka eivät syystä tai toisesta voi/halua imettää. Suhde lapseen rakentuu kuitenkin kokonaisuudesta. Hellyyden osoittamiseen on monia keinoja; vauva voi saada ruokaa myös pullosta ja läheisyyttä sylistä – aivan kuten imetettäessäkin.

Imetystaidon portaat:

1. Hanki tietoa imetyksestä jo raskausaikana. Lue imetyksestä vain uusinta tietoa. Keskustele äitien kanssa, jotka ovat imettäneet pitkään ja nauttineet siitä. Parasta oppia saat seuraamalla sellaisen äidin ja vauvan päivää, joilla imetys sujuu mutkattomasti ilma korvikkeita. Saatat hämmästellä, miten vähän vauva itkee ja miten usein äiti auttaa hänet rinnalle.

2. Rinnat eivät kaipaa minkäänlaista harjoitusta tai erikoiskäsittelyä raskausaikana.

3. Valmistaudu aktiiviseen synnytykseen. Mikäli kumppanisi ei voi olla läsnä synnytyksessä, etsi itsellesi joku toinen tukihenkilöksi. Näillä toimilla voit vähentää kipulääkityksen tarvetta synnytyksessä. Tämä helpottaa vauvaa, sillä kipulääkitys saattaa vaikeuttaa imemistä alkupäivinä.

4. Riittävä nesteen saanti synnytyksen aikana on eduksi maidonerityksen alkamiselle.

5. Äidin ja lapsen kiintymyssuhteen kannalta ensimmäiset 1-2 tuntia ovat herkimmät. Vastasyntynyt nostetaan alastomana äidin vatsan päälle. Yhteinen peitto pitää molemmat lämpiminä. Tutkimukset osoittavat, että vauva säilyttää ruumiinlämpönsä tasaisimpana juuri äidin ihoa vasten.

6. Ihokosketuksessa vauva tutustuu äidin ihon normaaliin bakteerikantaan. Näistä bakteereista vauva saa suolistoonsa kotoisen mikrobikannan, joka suojaa lasta immunologisesti. Tästäkin syystä on tärkeää, että vauvaa pitelee oma äiti. Vauva saa siis hyvän suojan äidin ”pöpöjä” vastaan, ja siksi hän on parhaassa turvassa äidin luona vierihoidossa.

7. Vastasyntynyt rentoutut äidin ja isän rauhoittelusta. Vauva on tottunut kohdussa hämärään. Hänen on kivuliasta avata silmiään kirkkaassa valossa. Himmeässä valaistuksessa vauva alkaa kiinnostua äidin ja isän kasvoista jo kahdenkymmenen minuutin iässä. Vauvan on helpointa kiinnittää katseensa, jos kannatat hänen päätään ja tuot hänet n. 25 sentin etäisyydelle kasvoistasi. Nauttikaa toisistanne kaikessa rauhassa.

8. Kun vauva lähenee tunnin ikää, hän alkaa etsiä rintaa. Nyrkit haparoivat suuta kohti, suu tekee imemisliikkeitä. Vauva yrittää suorastaan ryömiä ja hamuilla kohti rintaa. Silti ei ole mitään kiirettä. Tämä on vauvan valmistautumista.

9. Voit hienoisesti auttaa vauvaa niin, että hänen suunsa pääsee lähelle nisää. Ensin hän nuolee sitä, ja vähitellen hän yrittää hamuta koko rintaa suuhunsa.

10. Pyydä nyt kätilöä avuksi. Käänny kyljellesi ja ota vauva kyljelleen tiiviisti itseäsi vasten. Tuo vauvaa niskan takaa niin, että hänen suunsa on aivan nisäsi tasolla.

11. Sivele nisällä vauvan suuta ja anna hänen itse hamuta suunsa hyvin auki. Odota, kunnes suu on täysin ammollaan. Juuri silloin on aika vetöö vauva kiinni rintaan.

12. Ennen rajoitettiin imemisaikaa ensimmäisinä päivinä, jotta rinnanpäät eivät menisi rikki. Nyt tiedetään, että jos rinta on oikein lapsen suussa, voi lapsen antaa imeä ensimmäistä rintaa niin kauan kuin haluaa. Sen jälkeen voit vielä tarjota toisen rinnan.

13. Vasta nyt on aika punnita japukea vauva. Kylvetys ei ole välttämätöntä, sillä se vähentää ihoa suojaavan lapsenkinan tehoa.

14. Jos kaikki on hyvin, äitiä ja vauvaa ei pitäisi erottaa toisistaan koko sairaalassaoloaikana yli tunnin pituiseksi ajaksi. Vierihoitoa arvostetaan yhä enemmän. Äidin luona olevat lapset itkevät vähemmän, saavat nopeammin rintaa tyyntyäkseen ja ovat paremmin suojassa sairaalan lastenhuoneen mikrobeilta.

15. Normaalille vauvalle ei tarvitse antaa vettä, sokerivettä, luovutus- tai korvikemaitoa. Äidin kolostrumi eli ensimaito riittää vastasyntyneen tarpeisiin. Muut juomat venyttävät vauvan kuusisenttisen pikku mahan liian aikaisin. Venytetty maha vaatii enemmän ruokaa kuin äiti erittää. Vauva parkuu nälkäänsä jo ennen äidin maidonnousua. Parkujalle annetaan helposti hätäapuna huvituttia tai pulloa. Jos lapsi imee tuttia, rinta saa vähemmän ärsykettä, ja tämä näkee myös maitomäärässä.

16. Tehokkaan imemistekniikan oppiminen on vauvan pääelinkeino. Vauvalle on tärkeää, ettei häneltä vaadita yhtä aikaa kahden kilpailevan taidon hankintaa: rinnan ja tutin imemistä. Moni äiti lähtee sairaalasta ”näennäisesti imettävänä”. Vauvan huonosta imemistekniikasta voi kuitenkin seurata ongelmia: rinnanpäät voivat haavautua, tai maitoa ei heru riittävästi.

17. Vauvalle saa ja pitää tarjota rintaa aina, kun hän on levoton tai kun rinnat tuntuvat kiristäviltä. Näin maitoa tulee tasaisesti ja nopeasti. Jatkuva ympärivuorokautinen vierihoito antaa mahdollisuuden vastata nopeasti vauvan tarpeisiin. Lapsi pysyy tyytyväisenä ja maitomäärä riittävänä.

18. Kotiin palaaminen on etenkin ensikertalaiselle äidille täynnä toisaalta pelkoa, toisaalta helpotusta. Sairaalassa ei ole rauhaa olla yksin, mutta kotona on liiankin yksin. Ne äidit, jotka ovat saaneet hyvän alun sairaalan vierihoidossa, pääsevät helpommalla. Vauva ja rinnat käyvät tasatahtia, ja vauvanhoito on tuttua.

19. Vauvan imemistarve vaihtelee. Keskimäärin vauvat imevät 8-12 kertaa vuorokaudessa. Ensimmäisenä kahtena kuukautena lähes kaikki syötöt ovat pitkiä. Vähitellen osa syötöistä lyhenee muutamaan minuuttiin.

Useimmat pikkuvauvat imevät illansuun muutamana tuntina miltei jatkuvasti. Aamupäivällä ruokailussa on usein pidemmät välit. Silloin tällöin vauvoilla on tiheän syömisen kausia, jolloin he haluaisivat imeä hyvin usein. Nämä ovat vauvan omiakeinoja äidinmaitomäärän kasvattamiseksi. Huvitutti ja tuttipullo vievät lapselta nämä säätelykeinot ja totuttavat hänet toisenlaiseen imemistekniikkaan. Kun vauva saa tyydyttää koko imemistarpeensa – ja ensimmäiset kuusi kuukautta myös ravinnontarpeensa – rinnalla, äidin maitomäärä pysyy koko ajan sopivana.

Lähde: Kaks'Plus; Suuri Vauvakirja, WSOY

www.vauvat.net