Ensiapu
Lapsen hengitysvaikeuksien syynä voi olla esimerkiksi tapaturma, äkillinen sairauskohtaus tai jokin piilevä vika. Toimi hengitysvaikeuden ilmetessä seuraavaan tapaan.
- Kutsu ambulanssi
- Avaa kiristävät vaatekappaleet
- Älä apua odottaessasi liikuttele lasta äläkä pane häntä asentoon, joka tuntuu hänestä epämukavalta.
- Älä pane tyynyä lapsen pään alle, sillä se voi tukkia hengitystiet.
- Älä syötä äläkä juota lasta.
- Yritä pysyä mahdollisimman rauhallisena. Hermostumisesi voi pahentaa lapsesi tilaa.
- Jos lapsi muuttuu uneliaaksi eikä hänen hengityksensä kuulosta enää vinkuvalta, älä erehdy luulemaan että hänen tilansa on parempi. Se voi päinvastoin olla huonontunut. Tässä vaiheessa apua on kuitenkin todennäköisesti pian tulossa.
Silloinkin kun lapsi on veden alle jouduttuaan lakannut hengittämästä, hänet voidaaan ripein toimenpitein usein vielä pelastaa. Toimi näin:
- Kutsu ambulanssi
- Tarkista hengittääkö lapsi ja tuntuuko pulssi. Ellei, poista hänen suustaan nopeasti mahdolliset hengityksen esteet ( esim. muta) ja aloita tekohengitys sekä elvytys, jos hallitset sen.
- Riisu kylmät, märät vaatteet ja peitä lapsi huovalla, takilla tai muulla vaatekappaleella lämmönhukan estämiseksi.
- Kun lapsi alkaa virota, hän saattaa yskiä ja kärsiä edelleen hengitysvaikeuksista. Rauhoittele häntä, kunnes ambulanssi tulee.
- Silloinkin, kun lapsi on ollut vain hukkumaisillaan, hänet kannattaa viedä lääkärintarkastukseen. Hänellä voi ilmetä onnettomuuden seurauksena jokin keuhkosairaus.
Kouristuskohtauksen aikana lapsi menettää hetkeksi tajuntansa. Hän saattaa kaatua; kuolaa tai vaahtoa voi tulla suusta; hänellä voi olla voimakkaita, tahattomia lihaskouristuksia; hän saattaa menettää rakkonsa ja suolensa hallinnan; ja hän voi olla jonkin aikaa hengittämättä. Joskus kouristelevat liikkeet puuttuvat. Lpasi on vain jonkin aikaa kalpea ja veltto.
Kouristukset voivat liittyä moniin eri tiloihin. Jos pikkulapsi alkaa yhtäkkiä kouristella – Mitä hän ei ole ennen tehnyt – voidaan epäillä esimerkeksi myrkytystä. Soita silloin heti lääkärille tai sairaalaan ja hanki apua.
Kouristukset ovat pelottavan näköisiä, mutta ne kestävät yleensä vain vähän aikaa, 30-45 sekuntia. Kohtauksen alettua mitään ei ole tehtävissä. Voit vain HANKKIA APUA ja estää lasta loukkaamasta itseään. Noudata seuraavia ohjeita:
- Aseta lapsi makuulle lattialle tai maahan. Poista terävätt ja kovat esineet hänen ympäriltään.
- Suojaa lapsen päätä asettamalla tyynyjä sen ympärille.
- Avaa lapsen kaulus, vyö ja muut kiristävät vaatekappaleet.
- Aseta lapsi makaamaan vasemmalle kyljelleen hengitysteiden auki pitämiseksi.
- Älä yritä estää kouristusliikkeitä äläkä pistä mitään lapsen hampaiden väliin.
- Kun lapsi palaa tajuihinsa, hän saattaa nukahtaa syvään uneen. Se on tyypillistä. Älä yritä herättää häntä.
- Älä anna lapselle mitään juotavaa tai syötävää, ennen kuin hän on täysin hereillä.
Suomessa on vain yksi myrkkykäärme: kyy. Sen purema saattaa olla varsinkin pienelle lapselle hengenvaarallinen. Käärmeepureman takia on siis aina hakeuduttava mahdollisimman pian lääkäriin tai sairaalaan. Maaseudulla oleskeltaessa on syytä pitää aina apteekista saatavaa kyypakkausta mukana. Hoida käärmeenpureman saanutta lasta näin:
- Pidä lapsi aloillaan. Jos hän liikkuu, myrkky kulkeutuu hyvin nopeasti hänen koko elimistöönsä.
- Pese haava, mutta älä haudo sitä jäällä tai kylmällä kääreellä. Älä myöskään yritä leikellä haavaa tai imeä haavasta myrkkyä – siitä tuskin on mitään hyötyä.
- Jos purema on raajassa, lastoita raaja vaikka kepillä ja puserolla – pääasia on se, että raaja pysyy liikkumattomana.
- Pidä puremakohta alhaalla, sydäntä alempana.
- Anna lapselle esniavuksi kyypakkauksesta lääkettä ohjeen mukaan.
- Vie lapsi kiireesti lääkäriin.
Mikäli epäilet, että lapsesi on tavalla tai toisella – nielemällä, hengittämälllä, koskettamalla tai lääkeruiskulla – saanut myrkyllistä ainetta, on tärkeätä että pysyt itse mahdollisimman tyynenä. Tiedustele lapseltais rauhallisesti, mitä hän on ottanut ja milloin(nämä tiedot ovat tärkeitä hoitotoimenpiteiden kannalta)
Rauhoita lasta ja toimi seuraavaan tapaan.
- Katso lapsen suuhun. Jos hän on pureskellut vaikka pillereitä tai jotain kasvia, poista hänen suustaan siellä vielä mahdollisesti olevat puruset.
- Mene sitten lapsi mukanasi puhelimeen.
- Jos sinulla on pakkaus, josta lapsi on ottanut kyseistä myrkyllistä ainetta tai lääkettä, ota se mukaasi puhelimeen mennessäsi. Soita lääkärille, sairaalaan tai myrkytystietokeskukseen, jos sellainen on. Sinulta tiedustellaan varmasti pakkuksen sisältöä.
- Ilmoita lapsesi ikä, paino sekä kuinka paljon ja milloin hän kyseistä ainetta otti.
- Noudata tarkoin puhelimitse saamiasi ohjeita. Älä anna lapselle mitään (esimerkiksi hiilijauhetta tai ipecacsiirappia) ilman lääkärin suostumusta.
- Myrkytystietokeskuksen numero on: (09) 471 977, ja varanumero on:
- (09) 4711
- Yleinen hätänumero: 112
- Poliisi 10022
Ihmisen herkimmin paleltuvia kohtia ovat kasvot, sormet, varpaat, korvalehdet ja nenä. Paleltunut iho voi olla vahamainen, kalpea ja tunnoton. Kun iho jälleen lämpenee, sen väri voi muuttua punaiseksi, sinertäväksi tai sinipunaiseksi, se voi turvota tai tulla rakkuloita.
Paleltuman vakavuutta on usein vaikea arvioida. Hoida paleltunutta lasta varmuuden vuoksi ikään kuin kyseessä olisi vakava tapaus. Toimita lapsi sitten mahdollisimman nopeasti lääkäriin tai sairaalaan hoitoon,
Ensiapuohjeet ovat seuraavat:
- Vie lapsi sisälle.
- Riisu märät ja kiristävät vaatteet ja pue lapsen ylle lämmintä vaatetta tai kääri hänet huopiin.
- Lämmitä paleltunutta kohtaa läpimällä vedellä. Veden tulee olla hieman ruumiinlämpöistä lämpimämpää (37,5-40,5 astetta). Edistä lämpenemistä liikuttelemalla vettä vähän kädelläsi. Lämmitä sellaisia kohtia, joita ei voi upottaa veteen – esimerkiksi nenää tai poskia – lämpimillä kääreillä.
- Muista että ihon lämpeneminen voi tehdä kipeää. Ihoa voi poltella ja se voi muuttaa väriään sekä turvota. Iho on lämmennyt riittävästi, kun se on vaalean punertava ja siihen on palannut tunto.
- Peitä lämmennyt iho kuivalla, steriilillä siteellä. Jos sormet ovat paleltuneet, laita sidettä myös sormien väliin. Toimi samoin jos varpaat ovat paleltuneet.
- Liikuttele paleltunutta kohtaa mahdollisimman vähän.
- Estä paleltuneen kohdan jäätyminen uudelleen peittämällä se lämpimästi.
- Älä ryhdy lämmittämään paleltumaa, jos pelkäät että sama kohta voi jäätyä uudelleen.
- Älä lämmitä paleltumaa kuumassa ilmassa, esimerkiksi nuotion, kamiinan tai auton lämminilmapuhaltimen ääressä.
- Älä hiero paleltunutta kohtaa lumella.
- Älä kajoa mahdollisiin rakkuloihin
Mikäli palovamma vaikuttaa pinnalliselta (punoittava iho, ehkä rakkula) ja on pinta-alaltaan pieni (korkeintaa pienen kolikon kokoinen), voit hoitaa sitä lievänä palovammana. Toimi näin:
- Viilennä palovammaa pistämällä se heti kylmään veteen (ei jääveteen) tai juoksuttamalla kylmää vettä hiljalleen sen yli vähentään 10 minuutin ajan. Voit asettaa palovamman päälle myös puhtaan, kylmään veteen kastetun pyyhkeen. Jos ihoon ilmestyy rakkula, älä koske siihen.
- Taputtele iho kuivaksi puhtaalla (mielellään steriilillä) kankaalla ja peitä se kevyesti steriilillä siteellä. Näin estetään vamman tulehtuminen.
Varoitus: Vie lapsi lääkäriin aina kun palovamma on hengitysteissä, silmässä, kasvoissa, kädessä tai sukuelimissä, samoin jos palovamma ei parane normaalisti. On myös syytä katsoa, että lapsen jäykkäkouristusrokotus on kunnossa, vaikka palovamma olisi pieni.
Vakava palovamma syntyy, kun iho on jonkin aikaa kosketuksissa hyvin kuumaan esineeseen tai aineeseen, tuleen, sähköön tai syövyttävään kemikaaliin. Tällöin palovamma läpäisee kaikki ihon kerrokset ja saattaa ulottua ihonalaiseen rasvakerrokseen ja lihakseen saakka. Vakavan palovamman saanut lapsi on toimitettava kiireesti sairaalaan. KUTSU AMBULANSSI ja otimi sitä odotellessa näin:
Tarkista lapsen hengitys ja pulssi. Ellei lapsi hengitä, aloita tekohengitys, elvytys tai verenvuodon tukahduttaminen tarpeen mukaan.
Varoitus: Elvytys on parasta antaa harjaantuneen henkilön tehtäväksi. Voit itse oppia tämän taidon ensiapukurssilla.
Rauhoita lasta.
Ota huomioon myös shokin mahdollisuus. Aseta lapsi makuulle ja kohota hänen jalkansa 20-30 cm:n korkeudelle. Jos arvelet lapsen loukanneen päänsä, niskansa, selkänsä tai alaraajansa, yritä vain pitää hänet mahdollisimman rauhallisena.
Älä tee mitään muuta vakavan palovamman hoitamiseksi. Älä syötä äläkä juota lasta äläkä levitä palovamman päälle kylmää käärettä. Älä myöskään käsittele vammaa minkäänlaisilla voiteilla, suihkeilla tai öljyillä. Rakkuloiden tia kuolleen ihon poistoyritykset johtavat usein vaikeisiin komplikaatioihin.
Pikkulapsella, joka ei käytä putoamisonnettomuudessa loukkaamaansa raajaa muutaman tunnin sisällä, tai joka itkee jatkuvasti loukkaantunutta kohtaa kosketeltaessa, saattaa olla luunmurtuma. Toimi tääläisessa tapauksessa näin:
Kutsu ambulanssi
Älä liikuta lasta ennen kuin loukkaantunut raaja on saatu lastoitetuksi. Jos osaat antaa ensiapua, lastoita raaja sellaisenaan, yrittämättä korjata sen asentoa.
Pidä lapsi liikkumattomana, kunnes ambulanssi tulee.
Älä yritä oikaista vääntynyttä tai kokeilla nivelen toimivuutta.
Älä juota äläkä syötä lasta.
Jos vammaan liittyy avoin haava, älä puhalla, pese äläkä koskettele sitä. Peitä se vain steriilillä siteellä.
Koeta ehkäistä shokki. Nosta lapsen jalat 20-30 cm:n korkeudelle hänen maatessa selällään, jos pystyt tekemään sen liikuttamatta loukkaantunutta raajaa ja aiheuttamatta lapselle kipua. Peitä lapsi huovalla.
Varoitus: älä yritä liikuttaa lasta, jos arvelet hänen loukanneen niskansa. Kutsu ambulanssi. (Peitä lapsi huovalla ja jää odottamaan ambulanssin tuloa.)
Kiipeilevä, juokseva ja hyppivä lapsi lyö helposti päänsä silloin tällöin. Jos hän kuitenkin on pian taas entisellään, syytä huoleen ei yleensä ole. Tarkkaile häntä silti vielä noin vuorokauden ajan, sillä joskus vamman oireet ilmenevät vasta hiukan myöhemmin. Jos lapsi menettää hetkeksikin tajuntansa, kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin. Vauvaikäisen pään vammat on AINA tutkittava, elleivät ne ole selvästi mitättömiä.
Kiinnitä huomiota seuraaviin oireisiin: oksentelu, sekavuus, ärtyisyys, levottomuus, epäluonteenomainen käytös ja epätavallinen uneliaisuus. Myös päänsärky, joka ei lievity tavanomaisilla särkylääkkeillä, antaa aihetta huoleen. Muita huolestuttavia oireita ovat epäselvä puhe, niskan jäykkyys, kahtena näkeminen, näön hämärtyminen, erikokoiset pupillit, jäsenten heikkous, verinen tai muu vuoto nenästä tai suusta sekä hidastunut hengitys.
Näkyvä haava, painuma tai murtuma päässä merkitsee sitä, että lapsi on toimitettava nopeasto lääkärin hoitoon. Toimi seuraavaan tapaan AINA kun epäilet lapsesi loukanneen päänsä pahasti.
Kutsu ambulanssi
Älä ambulanssia odotellessasi liikuta lasta, ellei se ole aivan välttämätöntä lisäloukkaantumisen estämiseksi.
Älä ravistele lasta äläkä nosta häntä syliisi.
Älä poista haavasta tai kallosta siihen juuttunutta esinettä.
Tarkista hengittääkö lapsi ja tuntuuko pulssi. Ellei, aloita suusta suuhun-tekohengitys ja elvytys. Pyri myös tukahduttamaan mahdollinen verenvuoto.
Yritä pitää lapsi rauhallisena jaliikkumattomana.
Mikäli epäilet kallonmurtumaa, älä pyri tukahduttamaan verenvuotoa suoraan päätä puristamalla.
Jos lapsi oksentaaa, tue hänen päätään ja kallista häntä eteen päin niin, ettei hän tukehdu. Mikäli arvelet lapsen loukanneen niskansa, älä nosta häntä istumaan, vaan käännä hänet varovasti kyljelleen tukien hänen päätään ja niskaansa koko ajan.
Jäähdytä turvonnutta kohtaa jäällä.
Varoitus: Älä aseta jäätä suoraaan iholle, vaan kääri jää ensin vaikka pyyheliinaan, muuten iho voi paleltua.
Jos lapsi on sekava tai tajuton, otaksu että hän on loukannut selkärankansa. Silloin on hyvin tärkeätä olla liikuttamatta hänen päätään tai niskaansa. Pitele molemmin käsin hänen päätään ja niskaansa juuri siinä asennossa, missä ne olivat onnettomuusapaikalle tullessasi, Jos lapsi oksentaa, käännä hänet varovasti koko pituudelta, päätä ja niskaa liikuttamatta, kyljelleen, jottei lapsi tukehdu. Muuten lapsi tulee pitää täysin liikkumattomana, kunnes ambulanssi saapuu.
Silmään joutuneen roskan tai silmäripsen lapsi saa suein poistetuksi pelkästää räpyttelemällä silmiään – se huuhtoutuu pois kyynelnesteen mukana. Vakavampi silmävamma voi kuitenkin jopa vaarantaa lapsen näön.
Silmää kosketeltaessa on aina oltava hyvin varovainen. Silmään joutuneen vieraan esineen tai kemikaalin poisto on usein hankalaa – ja samalla silmävamma voi entisestään pahentua. Lisäksi lapsi usein vastustaa tälläisia auttamistoimenpiteitä.
Silmävamman hoito on siis jätettävä silmälääkärille. Sinun tehtäväsi on pääasiassa suojella silmää siihen saakka, kunnes lapsi saadaan hoitoon. Noudata seuraavia ohjeita.
Jos silmä näyttää pahasti vahingoittuneelta, kutsu heti AMBULANSSI.
Ambulanssin tuloa odotellessasi yritä saada vieras esine poistetutuksi taivuttamalla lapsen pää pesualtaa ylle ja huuhtelemalla silmää runsaalla vedellä.
Yritä pitää silmäluomea auki huuhtelun tehostamiseksi. Jatka huuhtelua 15-30 minuuttia tai niin kauan kunnes ambulanssi tulee.
Älä painele äläkä hiero silmää.
Älä yritä poistaa esinettä milläään välineellä, esimerkiksi sormin tai vanupuikolla.
Kutsu ambulanssi ,vaikka esine olisi aivan pieni.
Älä koske esineeseen. Huolehdi siitä, ettei kukaaan eikä mikään paina silmää.
Jos esine on suuri, suojaa silmä kiinnittämällä sen päälle laastarilla vaikka muovinen kuppi. Peitä terve silmä lapulla. Jos esine on pieni, peitä molemmat silmät lapulla tai steriilillä sidetaitoksella.
Yritä rauhoittaa lasta.
Kutsu ambulanssi.
Yritä sitten saada selville, mitä kemikaalia silmään on joutunut. Soita lääkärille, sairaalaan tai myrkytystietokeskukseen ohjeita saadaksesi.
Älä painele äläkä hiero silmää. Älä myöskään anna lapsen hieroa silmäänsä.
Taivuta lapsen pää pesualtaan ylle ja huuhtele silmää runsaalla juoksevalla vedellä 15-30 minuutin ajan tai niin kauan kunnes ambulanssi tulee. (yirtä saada lapsi pitämään silmänsä auki, vaikka se olisi vaikeaa.)
Jos kemikaalia on molemmissa silmissä, huuhtele silmiä suihkulla.
Vaikka kemikaalia olisi vain toisessa silmässä, peitä molemmat silmät huuhtelun jälkeen steriilillä sidetaitoksella tai muulla puhtaalla siteella. Pidä silmät seitettyinä siihen saakka kunnes lapsi saadaan hoitoon.
Loukkaantuneen sormen tai varpaan kynsi saattaa muuttua mustanpuhuvaksi. Vammaan liittyy usein myös turvotusta ja pientä verenvuotoa kynsinauhan tuntumassa. Jos kynnen alla on verenvuotoa, sormen tai varpaan koko kärki muuttuu tummaksi. Kynnen alle syntyvä paine tekee hyvin kipeää.
Toimi sormi- tai varvasvamman sattuessa näin:
Vie lapsi lääkäriin, jos sormi tai varvas on hyvin turvoksissa, jos siinä on syvä haava, jos kynnen alla on verta tai jos epäilet murtumaa.
Varoitus: Älä yritä suoristaa vahingoittunutta kohtaa.
Jos turvotusta ja verenvuotoa on vähän, pese sormi tai varvas vedelllä ja saippualla. Jäähdytä sitten vammautunutta kohtaa jäällä (peitä ensin vammautunut kohta steriilillä siteellä) tai liota sitä viileässä vedessä kivun ja turvptuksen lievittämiseksi.
Sido sormi tai varvas pehmeälllä, steriilillä siteellä.
Jos havaitset 1-3 vuorokauden kuluttua kivun, turvotuksen ja punoituksen lisääntyneen, tai jos vamma märkii tai lapsella on kuumetta, ota yhteys lääkäriin. Vamma on todennäköisesti tulehtunut.
Sähköisku ei aina aiheuta vakavia vammoja, mutta jos jännite on voimakas tai jos kyseessä on salamanisku, seurauksena saattaa olla vaikeita palohaavoja, sisäisiä tai ulkoisia vammoja, sydämen ja hingityksen häiriöitä, hermovaurioita ja joskus kuolema.
Jos lapsesi on saanut sähköiskun, toimi näin:
Katso onko lapsi vielä yhteydessä sähövirtaan. Jos on, älä koske häneen edes puisella esineellä. Voimakas sähkövirta voi kulkea jopa puuta pitkin.
Katkaise virta, mieluiten pääkatkaisijasta.
Tarkista hingittääkö lapsi ja tuntuuko pulssi. Ellei, aloita tekohengitys tai elvytys, jos hallitset sen.
Kutsu ambulanssi.
Valtimon repeytyminen aiheuttaa voimakkaan, sykkivän verenvuodon, joka voi olla hengenvaarallinen. Laskimoverenvuoto on sen sijaan runsaanakin vähemmän vaarallista. Silloin veri pikemminkin virtaa kuin pulppuaa.
Jos lapsellasi on voimakasta verenvuotoa – oli veri sitten peäisin laskimosta tai valtimosta – toimi seuraavien ohjeiden mukaisesti.
Rauhoita lasta. Verenvuoto saattaa pelottaa häntä kovasti.
Ota selville mistä veri tuleee.
Pese kätesi.
Vedä käteesi steriilit käsineet, jos sinulla on sellaiset. Poista haavasta irtonainen lika.
Ota steriili side tai puhdas liina ja paina sillä suoraan haavaa verenvuodon tyrehdyttämiseksi. Haavan painaminen on lähes aina oikea toimenpide silloin kun vuoto on voimakasta. Älä kuitenkaan paina haavaa silloin, kun se on silmässä, kun haavassa on kiinni jokin esine tai kun vammaan saattaa liityä kallon murtuma.
Kohota vammautunut kohta sydämen korkeuden yläpuolelle, ellei vammaan liity murtumaa ja ellei toimenpide lisää lapsen kipuja.
Jos verenvuoto ei lopu, tai jos sinun on saatava kätesi vapaiksi, tee puristusside: sido haava tiukasti sideharsolla tai pitkällä kankaan palalla (puristussiteen tulee olla niin tiukka, että se ehkäisee verenvuotoa, mutta ei niin tiukka, että se katkaisee verenkierron kokonaan.)
Ellei verenvuoto tyrehdy 15 minuutissa puristamalla, tai jollei haavaa pysty sen suuruuden takia tehokkaasti puristamaan, purista vain tiettyä keskeistä valtimon kohtaa, jos hallitset tämän ensiapumenetelmän.
Jos verenvuoto lakkaa puristamalla, mutta alkaa sitten uudelleen, jatka puristamista.
Jos verenvuoto on ankaraa, varaudu ambulanssin tuloa odottaessasi myös shokkiin. Aseta lapsi makuulle selälleen, nosta hänen jalkansa 20-30 cm:n korkeudelle ja peitä hänet huovalla tai takilla. Älä aseta häntä tähän asentoon, mikäli että hän on loukannut päänsä, niskansa, selkänsä tai alaraajansa, tai jos asento tuntuu hänestä epämiellyttävältä.
Ellei verenvuoto ole ankaraa, pese haava vedellä ja saippualla. Huuhtele hyvin. Peitä haava steriilillä siteellä tai puhtaalla kankaalla. Paina sitten haavaa muutaman minuutin ajan verenvuodon tyrehdyttämiseksi kokonaan.
Lapsi alkaa automaattisesti yskiä, jos hänen hengitysteihinsä joutoo ruokaa, nestettä tai jotain muuta mikä ei sinne kuulu. Tukehtumisen tunne saattaa pelästyttää hänet pahasti, mutta mikäli hän pystyy puhumaan, hengittämään ja yskimään tehokkaasti, hän luultavasti pääsee eroon vieraasta esineestä omin voimin.
Joskus lapsi tarvitsee kuitenkin apua. Rydy toimeen heti, jos lapsella on kouristuksia tai jos hän menettää tajuntansa. Toimi heti myös siinä tapauksessa, ettei lapsi pysty hengittämään, itkemäään, puhumaan eikä ysimään tehokkaasti, tai jos hän näyttää kalpealta tai sinertävältä.
Oikein suoritettu Heimlich-menetelmä voi tällöin pelastaa lapsesi hengen.
Ambulanssi on kutsuttava heti, mutta tee viipymättä myös seuraavat toimenpiteet:
Aseta vauva vatsalleen käsivarrellesi siten, että hänen päänsä on sinun kädelläsi. Laske käsivarttasi hiukan, niin että vauvan pää on hänen vartaloaan alempana.
Tue vauvan päätä kädelläsi. Pidä vauvan leukaa peukalosi ja etusormesi välissä. Anna käsivartesi levätä reidelläsi.
Napauta kämmentyvelläsi vauvan selkää neljä kertaa napakasti lapaluiden väliin.
Käännä vauva sitten selälleen. Pidä häntä reidelläsi tai jollain muulla tukevalla pinnalla siten, että hänen päänsä on hänen rintakehäänsä alempana.
Aseta etu- ja keskisormesi vauvan rintalastan päälle hiukan nännien alapuolelle ja hiukan rintalastan alakärjen yläpuolelle.
Paina vauvan rintalastaa neljä kertaa napakasti, siten että rintakehä painuu joka kerta 1,5-2,5 cm. Jokainen painallus on yritys irrottaa viera sesine hengitysteistä pakottamalla ilmaa kulkemaan kuehkoputkesta ulos.
Jatka neljän napautuksen ja neljän painalluksen sarjaa kääntelemällä vauvaa vuoroin vatsalleen ja vuoroin selälleen, kunnes esine irtoaa. Mikäli vauva menee tajuttomaksi, lopeta käsittely. (Ryhdy antamaa ntajuttomalla vauvalle ensiapua, jos olet oppinut menetelmän ensiapukursseilta.)
Vie lapsi lääkäriin tai sairaalaan vaikka hän alkaisikin hengittää normaalisti.
Ole seisaallasi tai polvillasi lapsen takana jak iedo käsivartesi hänen vyötärönsä ympäri.
Purista toinen kätesi nyrkkiin. Aseta nyrkkisi peukalopuoli edellä lapsen vatsaa vasten siten, että nyrkki on lapsen navan yläpuolella ja jonkin verran hänen rintalastansa alakärjen alapuolella.
Tartu nyrkkiisi toisella kädelläsi.
Pidä kyynärpääsi ojennettuina ja paina nopeasti ja napakasti nyrkilläsi lapsen vatsaa neljä kertaa yläviistoon.
Toista toimenpide, kunnes vieras esine irtoaa lapsen hengitysteistä. Lopeta kuitenkin, jos lapsi menettää tajuntansa. (Ryhdy antamaan ansiapua tajuttomalle lapselle, jos olet oppinut menetelmän ensiapukursseilta)
Vie lapsi lääkäriin tai sairaalaan, vaikka hän alkaisikin hengittää normaalisti.
Lähde:Kotihoidon ja Lääkinnan ABC Lapsille